Saavuin kuin saavuinkin Tokioon vahan ennen yhtatoista. Otin toisen junan Shibuyaan, jossa pitaisi olla yoelamaa. Taas on pakko todeta, et yksin on nihkee lahtee liikenteeseen. Paadyin pitamaan huolta liikaa punkkua juoneesta paikallisesta. Lopulta silla meni hermot kun en antanu sen maata selallaan ja alko nyrkin takominen kammenta vasten, joten jouduin ottaa hatkat!
Special Massagea ja Japanese Massagea tarjotaan aika useassa kulmassa. Eipa nyt tanaan just sattunu innostamaan. Ehka joskus toiste sitte. ;) Mielenkiintoinen ilmio on erinakoiset tanssiporukat tuolla kaduilla. Ne valtaa jonku pikkunurkan (tai yhdessa tapauksessa koko risteyksen) ja vetaa siina sit omaa showtaan. Ihme puuhaa mihin ei Suomessa varmasti tormaa, harmi etten nyt talla kertaa saanu kuvia.
Joka tapauksessa taa yo paatty nyt siihen, etta vasyin katujen tallaamiseen ja bileiden ettimiseen (herasin kasilta aamulla tonne Miyajimaan ja takana 5h junassa, eli vahan on mehut lopussa) ja rantauduin internet/comic cafehen. 980 jenia (7e) kolme tuntia, eli ei nyt ihan ilmaista, mut hinta sisaltaa niin paljon juotavaa jne ku haluu. Tassahan taa siis menee ja kun aika loppuu, junat alkaa kulkea ja voin nukkua siina pari tuntia, jonka jalkeen kayn bookkaa hostellin ja toivon mukaan nukahdan sinne sit jossain vaiheessa.
30.6.2007
Miyajiman saari
Tanaan tuli sitten ihailtua japanilaista luontoa. Ihan Hiroshiman kyljessa on Imajima, pienehko saari, joka koostuu parista vuorenhuipusta. Saaren rannalle on joskus 1200-luvulla pystytetty doori (portti), joka on vedessa nousuveden ajan ja maalla laskuveden ajan, eli paivalla. Kun vesi vetaytyy, paljastuu alyton maara rapuja ja muuta merenelavaa. Ranta tayttyykin naita keraavista ihmisista.
Itse saari oli todella kaunis ja tulipa kiivettya myos korkeimmalle huipulle, joka taisi olla n. 500m merenpinnan ylapuolella. Paljon elaimia ja kasveja. Kivaa aluetta siis.
Nyt joka tapauksessa muuttuu suunnitelma ja tama poika livistaa takaisin Tokioon, koska se helpottaa matkaa Sapporoon huomattavasti ja viela on paljon nakematta sielakin.
Soommoroo!
Vesi korkealla
Vesi matalalla
Niita ravun- ja simpukankeraajia
Ja sitten sita luontoa
Olkaatten hyvat ja huomioikaatten lehdella seisova sirkka
Japanilaista muotia
Itse saari oli todella kaunis ja tulipa kiivettya myos korkeimmalle huipulle, joka taisi olla n. 500m merenpinnan ylapuolella. Paljon elaimia ja kasveja. Kivaa aluetta siis.
Nyt joka tapauksessa muuttuu suunnitelma ja tama poika livistaa takaisin Tokioon, koska se helpottaa matkaa Sapporoon huomattavasti ja viela on paljon nakematta sielakin.
Soommoroo!
Vesi korkealla
Vesi matalalla
Niita ravun- ja simpukankeraajia
Ja sitten sita luontoa
Olkaatten hyvat ja huomioikaatten lehdella seisova sirkka
Japanilaista muotia
29.6.2007
Atomipommin jalkeen
Tanaan saavuin siis Hiroshimaan. Tama kaupunki on hyva todiste siita, etta elama voittaa. Eli toisin kuin voisi luulla, kyseessa ei ole mikaan hylatty, kuollut kaupunki, vaan ihan oikea kaupunki n. kahdella miljoonalla asukkaalla varustettuna.
Paikka on lisaksi aika kaunis, silla sen lapi menee joki, ja myos puistoa loytyy mukavasti. Taalla voi esimerkiksi loytaa pienia taskurapuja rapistelemassa pimealla jalkakaytavalla ja heinasirkat pitavat kovaa metelia ruohikossa.
Museo oli kuitenkin aika rankkaa tavaraa. Todella kauheaa jalkea tekevat nuo atomipommit, ja ryssien 1961 rajayttama fuusiopommi oli 3100 kertaa niin voimakas kuin Hiroshimassa rajaytetty fissiopommi -- KELATKAA SITA!
Pommi poltti tuhkaksi kaytannossa kaiken elavan 2km sateella. Metalli suli niin voimakkaasti, etta ilmassa lentanyt lasisilppu porautui siihen. Ihan kauheeta tuhoa.
Joka tapauksessa kaupunki on ilmeisen hengissa nykypaivana, vaikka ehka en itse edelleenkaan ihan ensimmaiseksi asuinpaikakseni tata valitsisi. Olis mielenkiintoista tietaa, mita mittarit nayttaa radonlukemiksi.
Ps. aiempiin postauksiin lisatty kuvia!
Hiroshima ennen pommia
Pommin jalkeen
Nahka palaa!
Nain kay fillarille
Pommi rajahti tan entisen kaupungintalon ylapuolella
Joenvarsi illalla
Joenvarsi auringonlaskun jalkeen
Kylla taalla vielakin pommeista tykataan!
Paikka on lisaksi aika kaunis, silla sen lapi menee joki, ja myos puistoa loytyy mukavasti. Taalla voi esimerkiksi loytaa pienia taskurapuja rapistelemassa pimealla jalkakaytavalla ja heinasirkat pitavat kovaa metelia ruohikossa.
Museo oli kuitenkin aika rankkaa tavaraa. Todella kauheaa jalkea tekevat nuo atomipommit, ja ryssien 1961 rajayttama fuusiopommi oli 3100 kertaa niin voimakas kuin Hiroshimassa rajaytetty fissiopommi -- KELATKAA SITA!
Pommi poltti tuhkaksi kaytannossa kaiken elavan 2km sateella. Metalli suli niin voimakkaasti, etta ilmassa lentanyt lasisilppu porautui siihen. Ihan kauheeta tuhoa.
Joka tapauksessa kaupunki on ilmeisen hengissa nykypaivana, vaikka ehka en itse edelleenkaan ihan ensimmaiseksi asuinpaikakseni tata valitsisi. Olis mielenkiintoista tietaa, mita mittarit nayttaa radonlukemiksi.
Ps. aiempiin postauksiin lisatty kuvia!
Hiroshima ennen pommia
Pommin jalkeen
Nahka palaa!
Nain kay fillarille
Pommi rajahti tan entisen kaupungintalon ylapuolella
Joenvarsi illalla
Joenvarsi auringonlaskun jalkeen
Kylla taalla vielakin pommeista tykataan!
28.6.2007
Vika paiva Kiotossa
Heipa hei taas!
Piti tarkistaa viela huomisaamun juna-aikataulua, joten tassa hieman tarinaa. Eli tanaan tuli nahtya kivipuutarha Rinzai-koulukunnan (zen-buddhalaisuutta) temppelissa. Pieni on kaunista.
Tulin myos kayneeksi linnassa taalla Kiotossa. Pytingin pystytti Tokugawa Shogun Ieyasu 1600-luvun alussa. Mielenkiintoista linnassa on se, etta Herra pelkasi tuossa vaiheessa salamurhaajia sen verran, etta teetti linnaan lattiat, jotka nitisee ja natisee, kun niille astuu. Paikka oli todella hieno. Harmi, ettei sisalla saanut kuvata. Puutarhasta tulee tosin kuvia, kunhan sellainen mahdollisuus tulee.
Ginkakuji-temppeli aka Golden Pavillion
Rinzai-koulukunnan temppelin kivipuutarha, Kioto
Laurisan Linnan edustalla
Piti tarkistaa viela huomisaamun juna-aikataulua, joten tassa hieman tarinaa. Eli tanaan tuli nahtya kivipuutarha Rinzai-koulukunnan (zen-buddhalaisuutta) temppelissa. Pieni on kaunista.
Tulin myos kayneeksi linnassa taalla Kiotossa. Pytingin pystytti Tokugawa Shogun Ieyasu 1600-luvun alussa. Mielenkiintoista linnassa on se, etta Herra pelkasi tuossa vaiheessa salamurhaajia sen verran, etta teetti linnaan lattiat, jotka nitisee ja natisee, kun niille astuu. Paikka oli todella hieno. Harmi, ettei sisalla saanut kuvata. Puutarhasta tulee tosin kuvia, kunhan sellainen mahdollisuus tulee.
Ginkakuji-temppeli aka Golden Pavillion
Rinzai-koulukunnan temppelin kivipuutarha, Kioto
Laurisan Linnan edustalla
27.6.2007
Asiat jalleen OK
Jep jep, mun ongelma selvis lopulta kalliilla soitolla Nordeaan. Pienta stressia alkoikin jo pukkaamaan.
Tanaan tuli kaytya Narassa, mista loytyi torkeen kokoinen puisto taynna peuroja ja esim. torkeen kokoinen buddha-patsas. Nyt kun on menny taal kiotossa pyoralla pari paivaa, huomaa et taal ajetaan ihan torkeesti pain punasia ja muutenkin liikennekuri on "vahan sinne pain". Onneks kuitenki ideana nayttaa olevan et tehaan toisilleen tilaa, joten ilmeisesti ihan kauheesti ei pelti kuitenkaan kolise.
Kavin eilen ja tanaan puntarissa. Paino on tippunu sinne 77-79kg tienoille sitten viime punnituksen (joskus toukokuun alussa), jolloin viisari pysahtyi viela 82kg tienoille. Joko en siis ole taalla syonyt niin paljon, tai sit naa paivittaiset 10-15km kavelyretket tekee tehtavansa.
Sunnuntain taidotreeneista kommenttia: En tieda, johtuiko siita, etta treenit oli sunnuntaina ja kolme oppilasta suoritti vyokokeen, mutta aika suuri osa treenista oli katsomista ja seisoskelua/istuskelua. Joka tapauksessa jalat tuli kauttaaltaan kipeeks, eritoten pakarat.. ebi geri tekee gutaa!
Kuvia en valitettavasti voi edelleenkaan laittaa, kun tassa nihkeilyhostellissa ei saa liittaa digikameraa koneeseen (ja itse asiassa se puuha veis aikaakin sen verran, ettei rahallisesti kannata). Talla tosiaan on aika tiukka meininki verrattuna tokion luksushostelliin. Mutta kelpaa mulle kuitenkin sen verran hyvin, et ryokan saa nyt jaada valiin -- vahan turhan kallista ja taal nukutaan tatamilattialla ja rakennuskin perinteinen.
Nakanon yliopiston taidoseuran dojo
Shinkansen-luotijuna, nailla taalla ajellaan!
Lampi Narassa
Maailman isoin puurakennus
Temppelia
Puisto oli tosiaankin taynna peuroja
Xylitol on kova sana!
Tanaan tuli kaytya Narassa, mista loytyi torkeen kokoinen puisto taynna peuroja ja esim. torkeen kokoinen buddha-patsas. Nyt kun on menny taal kiotossa pyoralla pari paivaa, huomaa et taal ajetaan ihan torkeesti pain punasia ja muutenkin liikennekuri on "vahan sinne pain". Onneks kuitenki ideana nayttaa olevan et tehaan toisilleen tilaa, joten ilmeisesti ihan kauheesti ei pelti kuitenkaan kolise.
Kavin eilen ja tanaan puntarissa. Paino on tippunu sinne 77-79kg tienoille sitten viime punnituksen (joskus toukokuun alussa), jolloin viisari pysahtyi viela 82kg tienoille. Joko en siis ole taalla syonyt niin paljon, tai sit naa paivittaiset 10-15km kavelyretket tekee tehtavansa.
Sunnuntain taidotreeneista kommenttia: En tieda, johtuiko siita, etta treenit oli sunnuntaina ja kolme oppilasta suoritti vyokokeen, mutta aika suuri osa treenista oli katsomista ja seisoskelua/istuskelua. Joka tapauksessa jalat tuli kauttaaltaan kipeeks, eritoten pakarat.. ebi geri tekee gutaa!
Kuvia en valitettavasti voi edelleenkaan laittaa, kun tassa nihkeilyhostellissa ei saa liittaa digikameraa koneeseen (ja itse asiassa se puuha veis aikaakin sen verran, ettei rahallisesti kannata). Talla tosiaan on aika tiukka meininki verrattuna tokion luksushostelliin. Mutta kelpaa mulle kuitenkin sen verran hyvin, et ryokan saa nyt jaada valiin -- vahan turhan kallista ja taal nukutaan tatamilattialla ja rakennuskin perinteinen.
Nakanon yliopiston taidoseuran dojo
Shinkansen-luotijuna, nailla taalla ajellaan!
Lampi Narassa
Maailman isoin puurakennus
Temppelia
Puisto oli tosiaankin taynna peuroja
Xylitol on kova sana!
26.6.2007
Kioto
Sanotaan nyt kuitenkin viela Kiotosta pari sanaa. Mesta on vahan kuin tokio sekoitettuna Helsinkiin. Ei niin iso, ei korkeita taloja ja ihmisiakin vain pari miljoonaa. Pyoralla paasee hyvin paikasta toiseen ja itse asiassa julkinen liikenne tuntuu vahan heikolta, etenkin kun missaan ei tunnu olevan englanninkielista infoa, toisin kuin oli asian laita Tokiossa.
Temppelia loytyy joka paikasta; taalla on itse asiassa muistaakseni 1600 temppelia. Kavin tossa paivalla pankki- ja postiseikkailujen jalkeen kiertelemassa ja kuuntelin esim. buddhalaista mantrametelia. Kiipesin vuoren rinteella sijaitsevan hautausmaan huipulle, mista nakyi oman arvioni mukaan n. miljoona hautakivea ja suurin osa kaupungista. Kuvia en valitettavasti nyt saa nakyville.
Kaunista nahtavaa riittaa. Huomenna tai torstaina pitais kayda Narassa, taalla on ehdoton nahtavyys ainakin kivipuutarha. Eilen oltiin hostellin porukalla karaokessa ja talla kertaa oli astetta reteempi meininki. Kivaa puuhaa, sano!
Jalleen lohikaarmetta, paras tahan mennessa
Hautausmaa Kiotossa
ISO buddha
Kaiten!
Ka-ra-o-ke
Temppelia loytyy joka paikasta; taalla on itse asiassa muistaakseni 1600 temppelia. Kavin tossa paivalla pankki- ja postiseikkailujen jalkeen kiertelemassa ja kuuntelin esim. buddhalaista mantrametelia. Kiipesin vuoren rinteella sijaitsevan hautausmaan huipulle, mista nakyi oman arvioni mukaan n. miljoona hautakivea ja suurin osa kaupungista. Kuvia en valitettavasti nyt saa nakyville.
Kaunista nahtavaa riittaa. Huomenna tai torstaina pitais kayda Narassa, taalla on ehdoton nahtavyys ainakin kivipuutarha. Eilen oltiin hostellin porukalla karaokessa ja talla kertaa oli astetta reteempi meininki. Kivaa puuhaa, sano!
Jalleen lohikaarmetta, paras tahan mennessa
Hautausmaa Kiotossa
ISO buddha
Kaiten!
Ka-ra-o-ke
Pulassa
Nyt ei sit tuu talla viikolla kovin monta paivitysta, koska mulla on tosi paha rahatilanne. Mulla meni masterin limitti tayteen koska autoin yhta suomalaista tokiossa kun se ei voinu nostaa rahaa. en tietenkaan tienny et noi automaattinostot menis luottopuolelle.
Taalla ei tietenkaan kukaan osaa auttaa vaikka kuinka yrittais selittaa ja heilutella passia. Jos oikein paskasti menee niin menee suunnitelmat pilalle ja matka vie tokioon suomen suurlahetystoon.
Etta tallasta talla eraa. Kiitos ja nakemiin (toivottavasti).
Taalla ei tietenkaan kukaan osaa auttaa vaikka kuinka yrittais selittaa ja heilutella passia. Jos oikein paskasti menee niin menee suunnitelmat pilalle ja matka vie tokioon suomen suurlahetystoon.
Etta tallasta talla eraa. Kiitos ja nakemiin (toivottavasti).
23.6.2007
Perunapehmistä ja kuuma lähde
Juhannus oli ja meni – itse asiassa ihan mukavissa merkeissä hostellin porukan kanssa. Tänään joka tapauksessa suuntasin Saitamaan, missä Akiko odotti vihreän Mini Cooperinsa kanssa. Ensin kierreltiin Kawagoeta, jossa on majaillut jos minkälaista Tokugawaa, kuten Ieyasu. Kyseisessä kaupungissa on temppeliä ja pyhäkköä sen verran, että vaikka tarkoitus oli käydä vain yhdessä, taidettiin käydä katsomassa kolmea tai neljää.
Tämän ja muun kaupungin kiertelyn lomassa tuli maisteltua mm. majoneesisoijapapuja (hyvää!), perunajäätelöä ja soijassa marinoitua valkosipulia. Tämän lisäksi tuli vedettyä ankeriasta. Kelpo fisua sekin. Lopulta hieman väsähtäneenä istuttiin takaisin autoon ja hurautettiin kuumalle lähteelle kylpemään.
Meno oli vähän erilaista kuin Suomessa. Mitään pyyhenarikkaa ei tunneta, joten kuivauspyyhettä kannetaan koko ajan mukana. Samoin jengi käyttää pesupyyhkeitä. Sauna oli muuten jees, mutta TV ihmetytti hieman. Löylyä ei ainakaan tämän laitoksen saunassa tunnettu, mutta kosteus riitti mainiosti saunomiseen. Suihkussa käydään istualtaan. Vähän oudon oloista kun on tottunut seisomaan suihkussa. Onneksi löytyi kaksi seisomasuihkua myös; päädyin sellaisen paremmuuteen. Altaiden lämpötilat vaihtelivat 18-42 asteen välillä, joten mihinkään polttaviin lämpöihin ei menty. Kuitenkin sen verran kuuma touhussa tuli, että menin sitten 42 asteesta jäähdyttelemään 18 asteeseen. Oli pirun mukavaa, kunnes huomasin, että alkaa vintti mennä pimeeks. Ei muuta kyu ylös altaasta ja vähän lämpimämpään huilimaan. Ottaa siis ihan oikeesti voimille toi homma, mutta suosittelen ehdottomasti maassa vieraileville! 1500JPY (n. 10e) hintakaan ei päätä huimaa. Noin tunnin toimitusten jälkeen olo oli puhdas ja raukea, joten suuntasimme Akikon majalle.
Vastassa olivat äiti, veli ja veljen tyttöystävä ja tiedossa japanilainen illallinen. Pakko myöntää taas häpeäkseni, että maistui erittäin hyvin! Jalatkaan ei seizassa enemmän istuneella puudu liikaa, kun vaihtaa välillä asentoa. Autenttisuus on jees, vaikka edelleen tuoli tuntuu järkevämmältä.
Huomenna on vuorossa japanilaista luontoa ja illalla taidotreenit Nakanossa (ei siis Naganossa, vaan Tokiossa sijaitsevassa kaupunginosassa) - taitaa tulla pataan! Nyt pitää kuitenkin vielä katsoa ensi viikon ohjelmaa hieman, koska nettiin pääsystä ei ole mitään takeita sen jälkeen, kun tästä talosta huomenna poistun. Toivotan siis toistaiseksi kaikille oikein mukavaa viikonlopun loppua!
Kami Akiko
500 Buddhaa (itse asiassa niitä on 540 kappaletta)
Pikkupyhäkön kattoa
Akikon äiti, veli ja veljen tyttöystävä
Tämän ja muun kaupungin kiertelyn lomassa tuli maisteltua mm. majoneesisoijapapuja (hyvää!), perunajäätelöä ja soijassa marinoitua valkosipulia. Tämän lisäksi tuli vedettyä ankeriasta. Kelpo fisua sekin. Lopulta hieman väsähtäneenä istuttiin takaisin autoon ja hurautettiin kuumalle lähteelle kylpemään.
Meno oli vähän erilaista kuin Suomessa. Mitään pyyhenarikkaa ei tunneta, joten kuivauspyyhettä kannetaan koko ajan mukana. Samoin jengi käyttää pesupyyhkeitä. Sauna oli muuten jees, mutta TV ihmetytti hieman. Löylyä ei ainakaan tämän laitoksen saunassa tunnettu, mutta kosteus riitti mainiosti saunomiseen. Suihkussa käydään istualtaan. Vähän oudon oloista kun on tottunut seisomaan suihkussa. Onneksi löytyi kaksi seisomasuihkua myös; päädyin sellaisen paremmuuteen. Altaiden lämpötilat vaihtelivat 18-42 asteen välillä, joten mihinkään polttaviin lämpöihin ei menty. Kuitenkin sen verran kuuma touhussa tuli, että menin sitten 42 asteesta jäähdyttelemään 18 asteeseen. Oli pirun mukavaa, kunnes huomasin, että alkaa vintti mennä pimeeks. Ei muuta kyu ylös altaasta ja vähän lämpimämpään huilimaan. Ottaa siis ihan oikeesti voimille toi homma, mutta suosittelen ehdottomasti maassa vieraileville! 1500JPY (n. 10e) hintakaan ei päätä huimaa. Noin tunnin toimitusten jälkeen olo oli puhdas ja raukea, joten suuntasimme Akikon majalle.
Vastassa olivat äiti, veli ja veljen tyttöystävä ja tiedossa japanilainen illallinen. Pakko myöntää taas häpeäkseni, että maistui erittäin hyvin! Jalatkaan ei seizassa enemmän istuneella puudu liikaa, kun vaihtaa välillä asentoa. Autenttisuus on jees, vaikka edelleen tuoli tuntuu järkevämmältä.
Huomenna on vuorossa japanilaista luontoa ja illalla taidotreenit Nakanossa (ei siis Naganossa, vaan Tokiossa sijaitsevassa kaupunginosassa) - taitaa tulla pataan! Nyt pitää kuitenkin vielä katsoa ensi viikon ohjelmaa hieman, koska nettiin pääsystä ei ole mitään takeita sen jälkeen, kun tästä talosta huomenna poistun. Toivotan siis toistaiseksi kaikille oikein mukavaa viikonlopun loppua!
Kami Akiko
500 Buddhaa (itse asiassa niitä on 540 kappaletta)
Pikkupyhäkön kattoa
Akikon äiti, veli ja veljen tyttöystävä
22.6.2007
Lost In Translation
Eilen tuli kaytya iltasella Shinjukussa, missä sijaitsee Park Hyatt -hotelli aka Lost In Translation -hotelli. Mentiin pyhiinvaellusmatkalle Hollantilaisen Alexin kanssa, johon törmäsin sattumalta pari päivää sitten.
Hotelli oli sinänsä mielenkiintoinen, että se sijaitsee Park Towerissa, joka on pilvenpiirtäjä. Itse hotelli ei tietenkään ole koko talon kokoinen, joten itse asiassa hotellin aula sijaitsee 39. kerroksessa. Tarkoitus oli pyrkiä 52. kerroksen New York -baariin, jossa Bob Harris istui useampaan otteeseen. Siellä oli tietenkin pukukoodi, joten meillä ei ylös ollut mitään asiaa. Hienot brosyyrit reissusta kuitenkin tarttui mukaan.
Tämän jälkeen käytiin syömässä ja tarkoitus oli suunnata nukkumaan. Kotimatkalla kävelin kuitenkin oman hostellin porukkaan, jotka oli menossa karaokeen. Mukaan siis! Puolet porukasta karsiutui matkan aikana, mutta titaanit selvisivät ja sitten laulettiin. Meininki on suunniteltu niin, että jengi joisi itsensä känniin ja maksu on tietenkin lopuksi. Ei tiedetty paljon juomat maksaa, joten otettiin vain yhdet oluet -- onneksi, koska hintaa tuopille tuli 1200JPY, eli sellaiset 8€. Ihan mielenkiintoinen kokemus joka tapauksessa.
Tänään ulkona sataa, joten päivän turismisaldo saattaa jäädä vähemmälle. Tällä hetkellä vettä tulee kuitenkin onneksi aika kohtuudella, joten jotain aion uskaltautua tekemään. Ja sitten tietenkin asiaan liittyvät kuvat:
Park Hyatt öisessä Shinjukussa
Laurin herkkä tulkinta
Itävaltalaisten _ tulkinta
Hotelli oli sinänsä mielenkiintoinen, että se sijaitsee Park Towerissa, joka on pilvenpiirtäjä. Itse hotelli ei tietenkään ole koko talon kokoinen, joten itse asiassa hotellin aula sijaitsee 39. kerroksessa. Tarkoitus oli pyrkiä 52. kerroksen New York -baariin, jossa Bob Harris istui useampaan otteeseen. Siellä oli tietenkin pukukoodi, joten meillä ei ylös ollut mitään asiaa. Hienot brosyyrit reissusta kuitenkin tarttui mukaan.
Tämän jälkeen käytiin syömässä ja tarkoitus oli suunnata nukkumaan. Kotimatkalla kävelin kuitenkin oman hostellin porukkaan, jotka oli menossa karaokeen. Mukaan siis! Puolet porukasta karsiutui matkan aikana, mutta titaanit selvisivät ja sitten laulettiin. Meininki on suunniteltu niin, että jengi joisi itsensä känniin ja maksu on tietenkin lopuksi. Ei tiedetty paljon juomat maksaa, joten otettiin vain yhdet oluet -- onneksi, koska hintaa tuopille tuli 1200JPY, eli sellaiset 8€. Ihan mielenkiintoinen kokemus joka tapauksessa.
Tänään ulkona sataa, joten päivän turismisaldo saattaa jäädä vähemmälle. Tällä hetkellä vettä tulee kuitenkin onneksi aika kohtuudella, joten jotain aion uskaltautua tekemään. Ja sitten tietenkin asiaan liittyvät kuvat:
Park Hyatt öisessä Shinjukussa
Laurin herkkä tulkinta
Itävaltalaisten _ tulkinta
21.6.2007
Sensoji-temppeli, Asakusa
Meikäläinen siis asustaa Asakusassa, joka on osa vanhaa Tokiota. Täältä löytyy aika iso temppelialue, jolla tuli tänään käytyä. Paikan ympäristö oli täynnä turistirysää. Eli pieniä kojuja katukaupalla ja paikalla oli turisteja aika paljon.
Kuitenkin myös paikalliset käy mestoilla paljon, heittää massia jumalien/buddhien (mahayana-buddhalaisuudessa buddhan itse asiassa uskotaan olevan tietynlainen jumala) patsaille ja suorittaa rukouksensa. Usko on täällä siis ilmeisen hyvin voimissaan.
Pyykit pyörii pesulassa toisella kadulla, joten suuntaan sinne. Tässä muutama kuva temppelialueelta.
Korkeahko temppeli. Tanne ei paassyt sisaan.
Ihmiset loyhyttaa suitsukkeiden savua paalleen, savu on ilmeisesti jotenkin pyhaa
Lahde - kyseessa siis 360 asteen kierros naita lohareita, joiden suusta tulloo vetta
Paasin Boddhisattva Seshin ja Avalokiteshvaran suojelukseen
Armoa ja viisautta
Kuitenkin myös paikalliset käy mestoilla paljon, heittää massia jumalien/buddhien (mahayana-buddhalaisuudessa buddhan itse asiassa uskotaan olevan tietynlainen jumala) patsaille ja suorittaa rukouksensa. Usko on täällä siis ilmeisen hyvin voimissaan.
Pyykit pyörii pesulassa toisella kadulla, joten suuntaan sinne. Tässä muutama kuva temppelialueelta.
Korkeahko temppeli. Tanne ei paassyt sisaan.
Ihmiset loyhyttaa suitsukkeiden savua paalleen, savu on ilmeisesti jotenkin pyhaa
Lahde - kyseessa siis 360 asteen kierros naita lohareita, joiden suusta tulloo vetta
Paasin Boddhisattva Seshin ja Avalokiteshvaran suojelukseen
Armoa ja viisautta
Valokuvavempeleet
Talla on pelihalleissa koppeja, mihin teinit menee ottamaan kuvia kavereiden kanssa. Homma on eraanlainen bluescreen ja jalkeenpain kuvia saa viela itse sotkea lisaa. Satuinpa kokeilemaan tallaista kahden paikallisen kanssa ja alla tulos!
20.6.2007
Vessoista
Tanaan sita sitten kokeilin. Toimituksen jalkeen painoin nappia, kuului servon aani ja yhtakkia juuri siihen persaukon kohdalle alkoi suihkuta lamminta vetta. kutitti melkoisesti aluksi, mutta hetken kuluttua oli jo melkein mukavaa. Kaikessa hammennyksessani en kokeillut muuttaa vedenpainetta, joten se jaa seuraavaan kertaan. Sulkijalihaksen lapaiseva suihku kiinnostaa erityisesti!
Japanilaiset ei valttamatta aina ole niin ystavallisia kuin kielta taitamattoman silmaan ja korvaan nayttaa: nukun samassa huoneessa n. 40v kaverin kanssa, jonka aiti on japsi, mutta taa on jenkki (joka on asunu tata ennen brasiliassa pitkaan). Tuli tanne Japaniin etsimaan toita ja ilmeisesti tahan asti ollut vahan huonoa onnea. Taa tyon loytymattomyys ei kuitenkaan ole se tarina, vaan se, etta kaveri osaa japania ja kuulee, miten ihan sen vieressa moititaan kovaan aaneen. Esim metrossa ihmiset nyrpistaa nenaansa ja ihmettelee etta mista haju tulee. Ja vastaavaa kamaa. Kuulemma siis ihan kauheita juttuja jengi paastaa suustaan. Etta se siita japanilaisesta kohteliaisuudesta. Tama nyt on joka tapauksessa karjistys ja en mitenkaan voi uskoa patevan kaikkiin.
Taalla Tokiossa alkaa olla tukahduttavan kuuma. Ilma on tosi kosteaa ja ainakaan mun huoneessa ei ole ilmastointia, eika edes ikkunaa kun tanaan jouduin vaihtamaan huonetta. Vaan minkas teet. Kyl tan viel kestaa kun hinta kerran on alle 13e. Kiotossa taidan elaa herroiks ja menna ainakin pariks yoks ryokaniin vaikka se merkitsis budjetin lievaa venahtamista.
Hajotkaa pakkaseen!
Japanilaiset ei valttamatta aina ole niin ystavallisia kuin kielta taitamattoman silmaan ja korvaan nayttaa: nukun samassa huoneessa n. 40v kaverin kanssa, jonka aiti on japsi, mutta taa on jenkki (joka on asunu tata ennen brasiliassa pitkaan). Tuli tanne Japaniin etsimaan toita ja ilmeisesti tahan asti ollut vahan huonoa onnea. Taa tyon loytymattomyys ei kuitenkaan ole se tarina, vaan se, etta kaveri osaa japania ja kuulee, miten ihan sen vieressa moititaan kovaan aaneen. Esim metrossa ihmiset nyrpistaa nenaansa ja ihmettelee etta mista haju tulee. Ja vastaavaa kamaa. Kuulemma siis ihan kauheita juttuja jengi paastaa suustaan. Etta se siita japanilaisesta kohteliaisuudesta. Tama nyt on joka tapauksessa karjistys ja en mitenkaan voi uskoa patevan kaikkiin.
Taalla Tokiossa alkaa olla tukahduttavan kuuma. Ilma on tosi kosteaa ja ainakaan mun huoneessa ei ole ilmastointia, eika edes ikkunaa kun tanaan jouduin vaihtamaan huonetta. Vaan minkas teet. Kyl tan viel kestaa kun hinta kerran on alle 13e. Kiotossa taidan elaa herroiks ja menna ainakin pariks yoks ryokaniin vaikka se merkitsis budjetin lievaa venahtamista.
Hajotkaa pakkaseen!
ROBOTTO!
Tanaan lauri kavi Ghibli-museossa. Paikka oli pieni ja kuhisi pienia lapsia. Harmi ettei sisalla saanut kuvata. Ulkoa kuitenkin loytyi jarjettoman hieno Robotto Laputa-elokuvasta (eng. Castle in the Sky). Alla pari kuvaa.
Tanaan eksyin museon jalkeen puolivahingossa Shinjukuun, jossa nousin nakoalatorniin (oikeastaan vain nakoalataso pilvenpiirtajassa). Alla nakyma tokiosta. Shinjukussa huomasin myos tavan, jolla Suomestakin saataisiin ehka astetta rennomman oloinen paikka: varia seiniin!
Myos tanaan tuli vedettya torpedosushia. Maistui edelleen. Itse asiassa aloin miettimaan, voisiko tuo konsepti toimia myos Suomessa. Noi raflat menee niin pieneen tilaan, ettei liiketilan tartte olla mitenkaan valtava. Eli jostain helsingin ydinkeskustasta pieni luukku ja sinne sushia pyorimaan.
Jepa. Taa paiva tais joka tapauksessa olla tassa. Huomenna olis tarkoitus lahtea parin svedun kanssa karaokea laulamaan. Saas naha onko naapurimaan pojista muuhunkin kuin latkaan!
Robotto
Lauri-san to Robotto-san
Tokio ylhaalta, HERRA JUMALA!
Ja sita maalattua seinaa
Tanaan eksyin museon jalkeen puolivahingossa Shinjukuun, jossa nousin nakoalatorniin (oikeastaan vain nakoalataso pilvenpiirtajassa). Alla nakyma tokiosta. Shinjukussa huomasin myos tavan, jolla Suomestakin saataisiin ehka astetta rennomman oloinen paikka: varia seiniin!
Myos tanaan tuli vedettya torpedosushia. Maistui edelleen. Itse asiassa aloin miettimaan, voisiko tuo konsepti toimia myos Suomessa. Noi raflat menee niin pieneen tilaan, ettei liiketilan tartte olla mitenkaan valtava. Eli jostain helsingin ydinkeskustasta pieni luukku ja sinne sushia pyorimaan.
Jepa. Taa paiva tais joka tapauksessa olla tassa. Huomenna olis tarkoitus lahtea parin svedun kanssa karaokea laulamaan. Saas naha onko naapurimaan pojista muuhunkin kuin latkaan!
Robotto
Lauri-san to Robotto-san
Tokio ylhaalta, HERRA JUMALA!
Ja sita maalattua seinaa
19.6.2007
Watashi wa nattoo ga totemu kirai desu!
Tanaan oli sitten kunniani kokeilla kaiten sushia, eli liukuhihnasushia. Harvinaisen asiallista toimintaa! Homma toimii siis niin, etta kun raflaan paukitaan sisaan, viimeistaan parinkymmenen sekunnin paasta on hanuri istutettu tukevasti penkkiin ja sitten ei muuta kuin skruudaamaan. Sushien hinnat on merkitty eri varisin lautasin, tassa paikassa vareja oli kaksi. Lopuksi lautaset lasketaan yhteen ja paperin kanssa mennaan sitten kassalle. Koko toimitus on aika nopea, joten sopii todella hyvin esim. lounastamiseen. En oikein ollut perilla hinnoista, joten homma meni kokeilutyyliin. Vedin kuus lautasellista tata suloista tavaraa. Viides lautanen oli mielenkiintoisin: 6 pienta makirullaa, joiden maku ei ollut kovin hyva. Syy selvisi toisen syotyani: nattoahan ne oli sinne tunkenu! Nam Nam! Nyt on siis ainakin joku pieni kokemus tasta allottavasta limasta. Valitettavasti aion viela kokeilla ihan aitoakin kamaa jossain vaiheessa. Riisin seassa nautittuna homma tuntuu viela jotenkin feikilta. Joka tapauksessa nattosushin jalkeen oli viela pakko ottaa hyvaa kamaa, ettei jaisi huono maku suuhun.
Vahan huomioita Japanista:
Japanilaiset lapset on hauskoja. Olin puistoon menossa kun edessani oli (puiston edustalla siis) valtava maara skideja. Kovaa porukkaa esittelemaan enklannintaitojaan ja nauramaan mulle :) Mahtavaa kamaa! Ei sentaan Kanchoo Assassiniks lahteny leikit.
Talla ei nay roskiksia melkein missaan, silti kadut on siisteja (tietty valilla tormaa roskaan jossain, mutta ovat selkeita vahinkoja). Metrosta poistuva koululaispoika heitti jonkun pienen roskan laiturille, jolloin paikalla ollut siivooja piti talle pahaiselle aparalle aimo puhuttelun. Ei varmaan roskaa enaa seuraavana paivana.
Taalla kestaa hetken tottua siihen, etta asiat tapahtuvat vasemmalla puolella. Patee mun kohdalla erityisesti kaupungilla kavelemiseen. Onneks paikalliset ei itsekaan noudata tata hommaa mitenkaan orjallisesti. Nama joka paikassa skarppaavat japsit myos kavelevat mielellaan pain punaista. Aika sama meininki kuin meilla Suomessa.
Menetpa sitten kauppaan tai ravintolaan, sinut toivotetaan aina tervetulleeksi abt koko henkilokunnan puolesta. Sita tuntee itsensa varsin tervetulleeksi joka paikkaan. Taalla myos ihan oikeesti kumarretaan joka ikisessa tilanteessa. Tama ei siis ole mikaan lansimaissa keksitty vitsi.
Tanaan sitten tuli kaytya Keisarin palatsin puutarhassa. Mesta on kohtuu iso ja sen koluamiseen kului tunteja. Hyvin naa japsit kylla sarmaa nurmikkonsa ja puunsa, lampensa ja mita nyt ikina tuleekaan mieleen.
Paivan toinen paikka oli Ueno, mista loytyi todella kivan oloinen kauppakuja-alue. Paljon pikkuputiikkeja, tiskeja ja ruokapaikkoja. Oikee basaarimeininki ainakin takahikialaiselle. Uenossa tuli vierailtua myos puistossa ja pyhakossa. Naita puistoja tasta kaupungista siis loytyy ja ainakin allekirjoittanut niissa viihtyy. Myos paikalliset viihtyvat niissa. Niin nuoret kuin vanhatkin kayvat viherioilla lepailemassa.
Nyt leipoo taas pata jumiin, joten taman paivan saldo on tassa. Viela muutamat kuvat ovat kuitenkin paikallaan:
Keisarin palatsin puistosta
Uenolainen korppi - naita isoja nilkkeja on koko kaupunki taynna raakymassa
Rukouksia pyhakolla
Vahan huomioita Japanista:
Japanilaiset lapset on hauskoja. Olin puistoon menossa kun edessani oli (puiston edustalla siis) valtava maara skideja. Kovaa porukkaa esittelemaan enklannintaitojaan ja nauramaan mulle :) Mahtavaa kamaa! Ei sentaan Kanchoo Assassiniks lahteny leikit.
Talla ei nay roskiksia melkein missaan, silti kadut on siisteja (tietty valilla tormaa roskaan jossain, mutta ovat selkeita vahinkoja). Metrosta poistuva koululaispoika heitti jonkun pienen roskan laiturille, jolloin paikalla ollut siivooja piti talle pahaiselle aparalle aimo puhuttelun. Ei varmaan roskaa enaa seuraavana paivana.
Taalla kestaa hetken tottua siihen, etta asiat tapahtuvat vasemmalla puolella. Patee mun kohdalla erityisesti kaupungilla kavelemiseen. Onneks paikalliset ei itsekaan noudata tata hommaa mitenkaan orjallisesti. Nama joka paikassa skarppaavat japsit myos kavelevat mielellaan pain punaista. Aika sama meininki kuin meilla Suomessa.
Menetpa sitten kauppaan tai ravintolaan, sinut toivotetaan aina tervetulleeksi abt koko henkilokunnan puolesta. Sita tuntee itsensa varsin tervetulleeksi joka paikkaan. Taalla myos ihan oikeesti kumarretaan joka ikisessa tilanteessa. Tama ei siis ole mikaan lansimaissa keksitty vitsi.
Tanaan sitten tuli kaytya Keisarin palatsin puutarhassa. Mesta on kohtuu iso ja sen koluamiseen kului tunteja. Hyvin naa japsit kylla sarmaa nurmikkonsa ja puunsa, lampensa ja mita nyt ikina tuleekaan mieleen.
Paivan toinen paikka oli Ueno, mista loytyi todella kivan oloinen kauppakuja-alue. Paljon pikkuputiikkeja, tiskeja ja ruokapaikkoja. Oikee basaarimeininki ainakin takahikialaiselle. Uenossa tuli vierailtua myos puistossa ja pyhakossa. Naita puistoja tasta kaupungista siis loytyy ja ainakin allekirjoittanut niissa viihtyy. Myos paikalliset viihtyvat niissa. Niin nuoret kuin vanhatkin kayvat viherioilla lepailemassa.
Nyt leipoo taas pata jumiin, joten taman paivan saldo on tassa. Viela muutamat kuvat ovat kuitenkin paikallaan:
Keisarin palatsin puistosta
Uenolainen korppi - naita isoja nilkkeja on koko kaupunki taynna raakymassa
Rukouksia pyhakolla
Sittenkin iso!
Ei taalla ihan hukkaan joudu, mutta jos ei koko ajan mieti, mihin on kaantynyt mistakin kulmasta, on pakko arvailla tiensa takaisin. Jotain kadun nimia taalla kylla on, mutta joko niita ei ole merkitty mitenkaan joka paikkaan tai sitten niita ei ole. Vaan kylla taalla silti paikasta toiseen loytaa.
Eilen (maanantaina) yritin kayda Keisarin palatsin puutarhassa ja siella modernin taiteen museossa. Njet robotet! Kolmen suljetun portin jalkeen paatin kysya, onko paikka edes auki. Eipa ollut, eli tuli sitten melko turhaa kavelylenkkia siina. Niinpa eilinen meni lahes kokonaan ympariinsa haahuillessa.
Ginzasta (missa palatsikin siis sijaitsee) suuntasin Shibuyaan, joka paljastui melkoiseksi teinihelvetiksi. Mesta on valtava kulutushysteeristen teinien rahastusmekka. Vaate- ja kilkekauppoja kadut pullollaan, pikaruokalat edustettuna ja myos paikallisia ruokaputiikkeja paljon. Shibuyassa sijaitseva Hachiko-risteys oli suomalaiselle ihan mielenkiintoinen kokemus. Ensiksi kun sinne satuin, totesin, ettei tata vakea nyt niin mahdottomasti tasta mene kuin elokuvissa. Pari tuntia myohemmin, seitseman aikoihin kun nuoret on paassy koulusta jne, homma rajahti ihan taysin kasiin! Kylla siel silti liikkumaan tavalla tai toisella mahtui.
Eilen opin myos metrosta uuden seikan. Jos ostaa paivalipun, se on mita ilmeisimmin linjakohtainen. Homma toimii siis edelleen kohtuu huokeasti, kun ostaa paivalipun yhteen linjaan ja joko harrastaa kavelya tai sitten ostaa parin pysakinvalin pituisia lippuja muihin linjoihin. Itse valitsin eilen ensimmaisen vaihtoehdon, mika toimi ihan ok.
Illalla kavin viela Akihabarassa. Satuin paikalle ehka kuitenkin tunnin liian myohaan, koska monet liikkeet olivat jo sulkemassa, kuten Mac Collection -niminen putiikki, jolla naytti olevan omppuja useammassa kerroksessa. Eipa tuo kaupunginosa niin jarjettoman iso kuitenkaan ollut.
Nyt suuntaan sinne Keisarin palatsille. Alla kaksi kuvaa Ginzasta, Godzilla-patsas (!) ja Keisarin puutarhan ulkopuolelta puuta. Sen edustalla oli siis jarjeton kentta naita.
Eilen (maanantaina) yritin kayda Keisarin palatsin puutarhassa ja siella modernin taiteen museossa. Njet robotet! Kolmen suljetun portin jalkeen paatin kysya, onko paikka edes auki. Eipa ollut, eli tuli sitten melko turhaa kavelylenkkia siina. Niinpa eilinen meni lahes kokonaan ympariinsa haahuillessa.
Ginzasta (missa palatsikin siis sijaitsee) suuntasin Shibuyaan, joka paljastui melkoiseksi teinihelvetiksi. Mesta on valtava kulutushysteeristen teinien rahastusmekka. Vaate- ja kilkekauppoja kadut pullollaan, pikaruokalat edustettuna ja myos paikallisia ruokaputiikkeja paljon. Shibuyassa sijaitseva Hachiko-risteys oli suomalaiselle ihan mielenkiintoinen kokemus. Ensiksi kun sinne satuin, totesin, ettei tata vakea nyt niin mahdottomasti tasta mene kuin elokuvissa. Pari tuntia myohemmin, seitseman aikoihin kun nuoret on paassy koulusta jne, homma rajahti ihan taysin kasiin! Kylla siel silti liikkumaan tavalla tai toisella mahtui.
Eilen opin myos metrosta uuden seikan. Jos ostaa paivalipun, se on mita ilmeisimmin linjakohtainen. Homma toimii siis edelleen kohtuu huokeasti, kun ostaa paivalipun yhteen linjaan ja joko harrastaa kavelya tai sitten ostaa parin pysakinvalin pituisia lippuja muihin linjoihin. Itse valitsin eilen ensimmaisen vaihtoehdon, mika toimi ihan ok.
Illalla kavin viela Akihabarassa. Satuin paikalle ehka kuitenkin tunnin liian myohaan, koska monet liikkeet olivat jo sulkemassa, kuten Mac Collection -niminen putiikki, jolla naytti olevan omppuja useammassa kerroksessa. Eipa tuo kaupunginosa niin jarjettoman iso kuitenkaan ollut.
Nyt suuntaan sinne Keisarin palatsille. Alla kaksi kuvaa Ginzasta, Godzilla-patsas (!) ja Keisarin puutarhan ulkopuolelta puuta. Sen edustalla oli siis jarjeton kentta naita.
Tilaa:
Kommentit (Atom)
